AKKAIN BLOGI: Eka kerta

Perjantai 19.11.2010 klo 11:33 - Leena Männistö

 

 

Kuvassa ensimmäinen suunnittelemani käyntikortti. Hitsi vieköön. Vaikka en tykkää turhan tavaran jemmaamisesta enää, niin tuo aarre oli oikein ilo löytää. Haaveammattinihan ei ikinä ollut graafinen suunnittelija tai mitään sinnepäinkään. Mutta jotain olen jo lapsena/nuorena saanut aikaan tällä saralla.

Nyt mietinkin, että tekisin samanlaisia itselleni uudetaan, vuonna 2010. Tuohan on oivallinen ja olisihan se myös erottuva nykyajassa. Silti asiallinen, siisti ja tarkoituksenmukainen. Postiosoitteen tilalle vaan nettiosoitteet ja eikun Dymolla (eikös se senniminen laite ole?) naputtamaan 100 käyntikorttia lisää! Todellista käsityötä.

AKKAIN BLOGI: Villi sivistys

Torstai 4.11.2010 klo 8:30 - Leena Männistö

Kun olen sairaana, innostunut tekemään niin, että jatkaisin aamusta yöhön tai saisin mahdollisuuden yrittäjyyden iltamenoihin, ajattelen ihan joka armon kerta, että mitä jos olisin perheetön. Että jos olisin aloittanut jo kauan sitten yksin eläessäni?
Miksi pirussa kärsivällisyyttäni koetellaan ja luovuuttani sekä työintoani näin karvaalla tavalla rajoitetaan?
En varmasti opi tästä mitään! Menetän tuhat ja yksi tilaisuutta ja ideaa, kun työpäiväni ulottuvat kahdeksasta neljään ja tavoittelen 4-päiväistä työviikkoa.

Mutta arvatkaas mitä olen oppinut sairastaessa, lapsen sairastaessa kotona, innostuksen ja työvirtauksen iskiessä yöllä tai viikonloppuna?

Olen oppinut kirjoittamaan muistiin! Kännykkään, ihan oikeaan silkinpehmeän paperiseen kauniskantiseen muistikirjaan ihan oikealla kynällä, nopeasti tietokoneen muistiinpano-ohjelmaan (Evernote).
Olen oppinut, että näin idearikas ja monella taholla sukelteleva nainen ja äiti ei voi muistaa edes parhaita väläyksiään ilman apuvälineitä. Ei seuraavana päivänä, aina ei edes seuraavana tuntina.

Muistin tänä aamuna, että viime yönä yskiessäni väsyneenä olin kirjoittanut kännykkään muistiin jonkin suuren oivalluksen. Kurkistin muistiinpanot ja löysin puolenyönaikaiset kaksi sanaa:

" Villi sivistys

Kautta muistikirjankansien, mitä hiivattia?!!
Aina en muista edes muistiinpanojen avulla.

AKKAIN BLOGI: Kotoilun keulakuvia

Keskiviikko 27.10.2010 klo 14:23 - Leena Männistö

 

 

Tänään postiluukusta kolahti uusi Kotivinkki. Olen nuhainen ja voimaton. Työkoneelle ei kertakaikkiaan saisi köksähtää tällaisena päivänä.

Ehdin tehdä pari omaa mukavaa juttua sairaslomapäivänä ihan hyvin. Eihän blogikirjoitus ole työtä. Se on mukava homma vaan.

Niinpä. Ja hartiat jumittuvat entisestään.

Mutta tähän juttuun oli silmitön vimma tarttua nyt, kun olen juuri tehnyt yrityksineni tämän naisellisen käänteen ryhtyä naisten mainostoimistoksi.

Luin siis uudesta Kotivinkistä (nro. 18) Anu Harkista. Tuosta kotoilun mestarista, keulakuvasta ja tiennäyttäjästä. Lehtijuttu oli kuin minun elämääni, vielä toteutumattomia osioita, mutta sitä kuitenkin. Lainaan teille nämä osuvimmat osat Arvon Naiset. Toivon todella, että maailma on menossa Anun kertomaan suuntaan. Ja onhan se, jos oma maailma jo on.

"Useimmiten teemme vielä töitä suurten ikäluokkien luomalla tavalla: se mitä teen työkseni, määrittää kuka olen.
Anun mukaan seuraavien sukupolvien aikana työ ja koti tulevat yhdistymään ja sekoittumaan uudella  tavalla. Ei ole erillistä työpaikkaa ja kotipaikkaa vaan etätöistä tulee yhtä normaalia kuin se, että käymme joka päivä töissä työpaikalla. Muutos edistää kotoilua."

 

"Välillä joudun muistuttamaan itselleni, ettei työn ja perheen yhdistäminen olisi mahdollista, jos kävisin säännöllisessä päivätyössä. Huomaan joskus ajattelevani, ettei tämä ole mitään oikeaa työtä. Tunnen epävarmuutta ja syyllisyyttä."

 

Jälkimmäisestä lainauksesta sanoisin, että osui ja upposi eniten. Elämme murrosaikaa. Me kolmikymppiset kotoilijat, jotka teemme etätöitä kotona koneillamme. Se ei ole jokapäiväistä, mutta taka-aivoissa raksuttaa tuon tuostakin, ettei tämä voi olla oikeaa työtä, kun on niin mukavaa (älkää luulko, ei koko ajan sentään). Kun voi kokata hirvikarjalanpaistia lounaaksi työpäivinään omassa keittiössään. Kun voi pistää pyykit pyörimään samalla, kun ideoi asiakkaalle uusia kotisivuja.

Kun voi elää samalla, kun tekee töitä!

Vähiten pidän siitä, että joudun tekemään töitä ilman työtovereita. Koetan olla koko ajan korvat auki innovatiiviselle ratkaisulle asian suhteen. Kerran kaksi viikossa olisi mukava tehdä töitä sosiaalisesti. Mutta ilman ylimääräisiä kustannuksia, kuten työhuonevuokraa. Ja tiedän, että samoin tuntevia on muitakin. Odottelen palasten loksahtelua kohdalleen, oikean porukan löytymistä ja oikeaa paikkaa & aikaa.

Älä valokuvaa ilman lupaa!

Keskiviikko 29.9.2010 klo 11:15 - Leena Männistö

Tänään opin uutta seuraavalla kaavalla:

"Ärsytys, tiedonsaanti, oivallus, oppi perille, tiedon jako eteenpäin."

Lue lisää »

Facebook & Twitter, yksinyrittäjän elinehto

Keskiviikko 11.8.2010 klo 11:48 - Leena Männistö

 

Tänäkin aamuna istahdin töissä aamukahville Facebookkiin kavereiden keskelle. Säälittävää, eikö?

Lue lisää »

Työn iloa!

Tiistai 20.7.2010 klo 16:58 - Leena Männistö

Sitä se on, kun tykkää työstään.

Lue lisää »

Sosiaalinen media, kuin kirosana?

Maanantai 14.6.2010 klo 9:29 - Leena Männistö

Mainosmeteliä!

Keskiviikko 24.3.2010 klo 14:24 - Leena Männistö

Onko se suomalainen arvostettu vaatimattomuus? Vai mikä saa monen pienen ja suuremmankin yrittäjän olemaan niin hiljaa itsestään?

 

"Mitä tässä nyt turhaa meteliä itsestään pitämään." Ai miksikö? No kertakaikkiaan siksi, että asiakkaasi osaisivat tulla jonakin päivänä luoksesi, yrityksesi alkaisi kannattaa ja rahavirrat helpottaisivat elämääsi kummasti.
Usein tuntuu siltä, että yrittäjyys on monelle vain harrastus, josta on sitten mukava keskustella toisten yrittäjien kanssa. Mutta mitään ei ikäänkuin oteta tosissaan. Vaalitaan yrittäjyyden myyttejä kovasta työnteosta ja 24/7 työajoista, mutta kun tulee kova paikka, aika huutaa ja pitää meteliä itsestään eli markkinoida, suu mutristuu kiinni. "Emmää tartte markkinointia, kyllä se puskaradio hoitaa homman." Hoitaako se? En usko, että puskaradioaallotkaan kielivät kaunista sanomaa kauaa, jos et kertakaikkiaan ole eduksesi. Kuten sanottua, markkinointia on muukin kuin se, mikä maksaa, haisee painomusteelta ja vilisee bitteinä tietokoneen näytöllä. Markkinointia on olla esillä, sopivasti sivussa, tarkkailijana, näytillä, läsnä keskusteluissa ja porukoissa, paikalla ja äänessäkin. Itsestään voi pitää meteliä vaikka ihan koko ajan. Hallitusti, mutta hieman liian kovalla äänellä, niin että kaikki kuitenkin kuulevat sinusta edes jotain.
Ja kuten totesin asiakkailleni tässä taannoin: Itsestään täytyy pitää meteliä. Ja niille, jotka eivät oikein kovasta metelistä välitä, firma sitten vain tarjoaa kuulosuojaimet ja jatkaa metelin pitämistä! Ni!

Ei huolta pienyrittäjät

Tiistai 23.3.2010 klo 13:05 - Leena Männistö

Älkää surko, sillä eivät isotkaan osaa. Eivät todellakaan! Asiakkaan tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan tehdyt nettisivut ovat vielä hyvin harvinainen näky.

Tässä linkki Blogikirjoitukseen aiheesta.

Katleena Kortesuo on mainio asiansa osaaja. Arvostan hänen juttujaan, niissä on sekä ytyä että ihan oikeaa asiaa.

Jos minun nyt pitäisi hakea töitä

Torstai 4.3.2010 klo 11:23 - Leena Männistö

Totta tosiaan, jos olisin nyt jostain syystä hakemassa työpaikkaa näillä eväillä, mitä olen internetistä, kotisivuista ja nettimainonnasta oppinut viimeisen 6 kk:n aikana, toteuttaisin ihan varmasti työnhakuni mainoskampanjan tavoin. Saattaisin visuaalisen työhakemuksen lisäksi jopa satsata lehtimainokseen, jos se olisi järkevää haettavan paikan kannalta. Palvelukseen annetaan... ja sitä rataa. Rohkeita vetoja kaivataan myös työmarkkinoilla. Aina. Jos ajat ovat kovat, pitää erottua kovassa taistossa vähistä työpaikoista. Jos ajat ovat hyvät, pitää erottua massasta muuten vain.

Itse henkilökohtaisesti tein ensimmäisen visuaalisen työhakemukseni paperimuotoon keväällä 2007. Tuolloin odotin lasta ja kasvava mahani esti minua hakemasta montaakaan paikkaa, joita muuten olisin hakenut innolla. Kokeilin vain onneani muutamaan mahan kasvuun liittyvään yritykseen (lastentarvikeliikkeet jne.). Paikkaa ei irronnut, mutta positiivisia kommentteja hakemuksen ulkoasusta erityisen paljon. Nyt kun olen itse yrittäjä, arvelin, että ideaa voisi jakaa muiden käyttöön. Eli antaa palaa!

 

Jo muinaisella kivikaudella

Keskiviikko 3.3.2010 klo 12:46

Ohessa linkki uutiseen siitä, millaisessa jamassa yritysten kotisivut meinaavat Suomen maassa olla. 

Tutkimus paljastaa: Yrityksillä kivikautiset verkkosivut | Kauppalehti.fi

 

Kivikautisuus ei tarkoita pelkästään ulkoasua tai valikon epämääräisyyttä. Pahin seikka, mikä yritykselle seuraa kivikautisen näköisistä sivuista on se, että tämänhetkisten suuntausten mukaisiin sivuihin verrattuna sivut viestivät yrityksestä, joka ei enää ole olemassa. Kun sivut näyttävät tarpeeksi 90-lukulaisilta (tai edes 2000- luvun alussa tehdyiltä), saa jo etusivulla parissa sekunnissa helposti sen käsityksen, että tämä yritys tuskin toimii enää tässä päivässä, uudella vuosikymmenellä. Back -nappula on tiheässä käytössä, uskokaa pois, ja jopa sekunnin osista on kiinni, jäädäänkö sivuja tutkimaan vai ei. 

Olisi siis oikea aika nostaa yrityksesti pois kivikaudelta!

s8484

Keskiviikko 24.2.2010 klo 10:30

Mikä on tuo salainen koodi?

 

Tuolla salaisella koodilla saa 1 kk ilmaista kotisivutilaa osoitteesta www.kotisivukone.fi ! Näpytät vain koodin kampanjakoodi -kenttään, saat kokeilla ensin 2 viikkoa sivustontekoa täysin ilmaiseksi ja lisänä siis vielä 1 kuukausi kaupan päälle otsikon koodilla.

Kaikkien kokeilujakson kampanjakoodilla avanneiden kesken arvotaan Sony Walkman mp3 -soitin!

Tämä kampanja on kätevä, hyödyllinen ja ihmeellinen.

Ja jos haluat, yksilöllisen suunnittelun tarjoaa toki Imagopaja. Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella ja kysy lisää!

Kielipoliisi

Perjantai 19.2.2010 klo 12:27

Olen tästä puhunut aiemminkin. Mutta puhun vielä lisää: Ottakaa oppia!

Suuret suunnitelmat, pienet resurssit

Torstai 28.1.2010 klo 11:32

Esitän tämän päivän kunniaksi vain oikean kysymyksen, joh on kannattaa jokaisen yrittäjän hetkinen miettiä omaa vastaustaan:

Moni yrittäjä haaveilee markkinointikeinoista, joilla saisi hillittömän määrän asiakkaita. Nämä ovat onneksi usein pelkkiä haaveita, sillä kannattaa ottaa huomioon se, onko todella valmis ottamaan vastaan sen asiakasmäärän, jota havittelee. Laskekaapa tunteja arvon yrittäjäkollegat!

Piirtopöytä ehdoton!

Perjantai 22.1.2010 klo 14:02

 

Lyhytsanainen suositus: Piirtopöytä on ehdoton työväline kuvankäsittelyssä. Piirtämisen vauhtiin en ole edes päässyt. Mutta voi että syväys tuntuu tanssilta suorastaan tämän kanssa.

Suosittelen! (Wacom Bamboo A6 tuntuu riittävän vähemmän piirtävälle haltioitumiseen.)

Asiakas ei ehkä ole aina oikeassa, mutta hän on silti aina tärkein! II

Keskiviikko 20.1.2010

Kuten työnkuvaanikin kuuluu, pohdin paljon yritysilmeitaä ja ulkoasuja. Kävellessäni puotien ohi kaduilla, surffatessani yritysten kotisivuilla, ollessani itse asiakkaana milloin missäkin. Yritysilmeet eivät jätä minua tyystin rauhaan oikeastaan missään. Eivätkä ne jätä rauhaan muitakaan. Siksi ne ovat tärkeitä. Ja siksi ne ovat myös hankala alue.

Vähiten hankalaa ei ole kaltaisellani ilmeen suunnittelijalla. Eikä myöskään ilmeen tilaajalla, yrityksellä tai muulla taholla, joka haluaisi todentaa ulkoasussaan sitä, mitä todellisuudessa tekee ja kuinka hyvä siinä on.

Helpotan ajattelun tuskaanne siinä määrin, että kerron omat näkemykseni asiasta.

Kalliin ei kannata näyttää naurettavan halvalta eikä sopivanhintaisen naurettavan halvalta eikä naurettavan kalliiltakaan. On yllättävän helppoa näyttää juuri sen tasoiselta mitä todellisuudessa on, kun muistaa kysyä näkökulmia myös vierailta tahoilta tai olla itse taitava toisten asemaan asettumisessa. Mielikuvamainonta on hankala ryteikkö tarvottavaksi ihan vain omin voimin. Jos asiakas pettyy pahasti vaikkapa kotisivuilta saamaansa mielikuvaan, sitten aikanaan yrittäjän tavatessaan, hänestä tuskin tulee pitkäaikainen asiakas.

Vaikka yrittäjä haluaisi näyttää hyvinkin tyylikkäältä, oman makunsa mukaiselta, hänen ei kannata tehdä sitä pelkästään mielikuvan takia. Sillä hänen asiakkaansa kohtaavat todellisuuden jossain vaiheessa ennemmin tai myöhemmin. Pitää siis tuntea itsensä ymmärtääkseen, mitä yritysilmeen tulisi pitää sisällään.

Myös graafinen suunnittelija tai muu mainonnan taho haluaisi usein tehdä juuri sen kaikkein mageimman sivuston ihan juuri nyt sinulle! Taiteilla, olla luova, räiskyvä, mieleenpainuva. Mutta meidän on myös ajateltava asiakasta. Ja nimenomaan oman asiakkaamme asiakkaita, ei pelkästään mainostoimistomme asiakkaita. Olemme olemassa siksi, että meidän asiakkaamme tavoittaisi omat asiakkansa. Emme siksi, että voittaisimme mainetta, kunniaa tai pelkästään oma asiakkaamme olisi tekemäämme tyytyväinen. Hän saisi olla tyytyväinen vasta, kun hänen asiakkaansa ovat olleet tyytyväisiä: tulleet, ostaneet ja antaneet hyvän palautteen hänelle.

 

Uuden vuoden kynnyksellä!

Tiistai 29.12.2009 klo 20:36

Eikö uusi alkava vuosikymmen innottaisi meitä kaikkia uuteen nousuun yritystoiminnassaan? Vuosi kymmenen voisi luvata kaikille jotain ihmeellistä, mutta se ei tule ilmaiseksi, ei ainakaan ilman pientä vaivannäköä.

Määrittele itse paikkasi markkinatalouden kartalla! Ja tee se Imagopajan avustuksella jo heti alkuvuonna 2010!

 

 

Lämmintä joulunaikaa!

Keskiviikko 23.12.2009 klo 11:36

Asiakas ei ehkä ole aina oikeassa, mutta hän on silti aina tärkein!

Tiistai 8.12.2009 klo 16:17

Tiedättekö mitä olen pohtinut kovasti? Sitä, miksi viestinnästä tehdään tahallaan tai tahattomasti niin hankalaa, ettei viesti varmasti mene kuunaan perille sille, jolle sen pitäisi päätyä. Kyse on nyt arvatenkin kotisivujen teosta. Ja on tämä moneen muuhunkin markkinointimateriaalin osaan sovellettavissa. Koskaan ei voi liikaa takoa näkyviin sitä totuutta, että bisneksessä kuin bisneksessä, pienessä tai suuressa, asiakas on se, jota pitää ajatella. Asiakkaan asemaan pitää asettua, hänen kauttaa pitää oivaltaa keinot. Tämä asiakkaan kautta ajattelu ei missään nimessä tarkoita aina asiakkaan mielipiteiden mukaan toimimista. Kun oma mielipiteesi on hyvin perusteltu (ennen kaikkea olet perustellut itsesi uskomaan sen kunnolla), se menee kyllä läpi; salaa ja vaivihkaa tai suoraan sanoen.

Me ihmisolennot olemme olleet aina vietävissä: Mielikuvien, kauniiden kuvien, tunteiden virran kuljettamina. Ja jokainen on ollut jonkun asiakas jossain vaiheessa eloaan.

Tartutaan siis tähän: Miksi niin moni tekee mainonnastaan sen näköistä, mistä hän itse pitää eniten? Tietääkö hän edes, mistä itse pitää eniten? Ja vaikuttaako se, mistä hän pitää eniten, hänen ostopäätöksiinsä vai vaikuttaako siihen joku syy, mitä hän ei itsekään tajua? Meidän ammattilaisten osaksi on langennut mennä asiakasrymien pään sisään, asettua heidän asemaansa, olla empaattisia ja nöyriäkin. Opiskella, oppia ja oivaltaa, minkälainen yhdistelmä sanoja ja kuvia vaikuttaa parhaiten ihmismielen liikkeisiin niin, että niistä tulee myös jalkojen liikettä: kohti ostopäätöstä!

Vaikka tekisit kaiken markkinointimateriaalisi ja mainontasi itse, tee edes ilmainen vilautus sen kanssa jonkin ammattilaisen silmien alla. Hän näkee kaiken asiakkaan näkökulmasta. Hän on oppinut työssään ja koulutuksessaan, mikä ihmismieltä alitajuisesti viehättää ja mikä ei. Esimerkkinä vaikka se, että ihmismieltä ei viehätä yli 3:een alatasoon yltävät kotisivuvalikot tai huono suomen kieli. Puhumattakaan huonolaatuisista valokuvista. Asiakas saattaa hyväksyä ne, hän saattaa sanoa "ihan kivat", kun kysyt häneltä sivuistasi, mutta silti hänen käyntinsä on hyvin helpolla viimeinen käynti sivuillasi. Hyväksyntä ei riitä, kun asiakkaan pitäisi sisimmässään haltioitua, jotta hän ryhtyisi toimeen ostaakseen.

Ihan totta: kotisivujen auettua silmiensä eteen on kyse jopa sekunnin osista, kun potentiaalinen asiakkaasi tekee päätöstään siitä, viipyykö hän sivulla pidempään vai lähteekö etsimään paremmannäköisiä apajia! 

Hae siis ihmeessä apua ammattiauttajilta! ;)

Pieni kirjain, Iso virhe

Sunnuntai 6.12.2009 klo 9:38

Itsenäisyyspäivän kunniaksi annan teille valistusta eräästä erittäin yleisestä hämärän peittoon jääneestä asiasta.

On olemassa paljon yritysten nimiä, joiden oikeinkirjoitusasu on hyvinkin vastoin oikeinkirjoituksen sääntöjä. Ja oikeinkirjoitus on aina viesti huolellisuudesta, luotettavuudestakin. Tässä siis hieman oppia asiasta.

Logossa yrityksen nimi saa lukea miten tahansa. Nimi saa alkaa pienellä, jatkua isolla, vaikka joka toinen kirjain olisi iso kirjain ja joka toinen pieni. Logo on kuitenkin kuva, yritystunnus, osa imagoa sinällään. Suunnittelijan valitsema tekstin ulkoasu voi olla oikeinkirjoitussääntöjen vastainen ja se onkin sitä hyvin usein (esimerkiksi kaikkien tuntemat Sonera ja Elisa sekä tietenkin Imagopaja Into). Kuten tästäkin tekstistä kuitenkin huomasitte, nuo yritysten nimet kirjoitetaan silti aina tavallisen tekstin keskellä, kuten erisnimet kuuluu kirjoittaa: Ensimmäinen kirjain isolla, loput pienellä. Monella yrityksellähän on logossaan kirjaimen tilalla vaikka kirjainta muistuttava kuva: O voi olla munkkirinkilä leipomon logossa jne. Eikä sitä munkkirinkilääkään yritetä mahduttaa tänne leipätekstin sekaan! Olkaa siis tarkkana. Lause alkaa aina isolla ja erisnimet myös. Graafinen suunnittelija sen sijaan saa tehdä logoon ihan mitä sattuu :D

Toinen esimerkki samantyyppisestä kömmähdyksestä ovat kaksiosaiset yhteenkirjoitetut yritysten nimet. Jos yrityksen nimi on Höyrysaunat, se kirjoitetaan juuri noin, ei HöyrySaunat, vaikka logoon taas kerran joku suunnittelijanplanttu olisi sen kahdella isolla kirjaimella kirjoittanut.

Olkaa tarkkana! Pidetään logot logoina ja suomen kieli suomen kielenä!